Myllyn Suomalaisen Kirjakaupan Erica pääsi kuvaan Esko Valtaojan kanssa.
Tähtitieteilijä Esko Valtaoja vieraili Myllyn Suomalaisessa Kirjakaupassa
lauantaina 8.12. markkinoimassa uutta teostaan Kaiken käsikirja. Tapani Nevalainen haastatteli Eskoa
uudesta teoksesta ja aika paljon muustakin:
Miten kirjailijanurasi
oikein lähti käyntiin?
Esko Valtaoja: Ei sitä olisi osannut odottaa, että noin
paljon kirjoja tulee lopulta tehtyä. Nyt kun jälkikäteen katsoo, niin siinä on
jo aika iso läjä, laskujeni mukaan seitsemän kirjaa ja kaksi keskustelukirjaa
piispa Juha Pihkalan kanssa. Ei
minun alun perin pitänyt kirjailijaksi ruveta, mutta siitä se sitten lähti
ensimmäisen kirjan jälkeen.
Miten kirjeenvaihto
uskonasioista piispa Pihkalan kanssa sai alkunsa?
EV: Se oli kustannusyhtiön idea. Oli tarkoitus tehdä vuoropuhelu
uskovaisen ihmisen kanssa, kunhan vain sopiva henkilö kirkon puolelta löytyisi.
Meni useita vuosia, ennen kuin löytyi halukas ja sopiva henkilö ja hän oli
piispa Juha Pihkala.
Kirjeillä keskustelu on erilaista, sillä siinä on usein vain
tietty aihe mitä käsitellään ja rajattu tila, minkä käsittelyyn voi käyttää.
Keskustelussa voi aihealue olla paljon laajempi. Toisaalta kirjeenvaihdossa
vastaukset ovat ytimekkäämpiä ja syvällisempiä, kun kysymykseen on aikaa etsiä
tietoa ja paneutua kirjeen verran.
Ensimmäinen keskustelukirja olikin sitten niin suosittu,
että se valittiin vuonna 2004 vuoden kristilliseksi kirjaksi. Pihkala ei itse
päässyt palkinnon jakoon, joten minä sain noutaa agnostikkona tämän
kristillisen kirjan palkinnon, mikä oli mielestäni aika huvittavaa! Teimme
yhdessä vielä toisen kirjan, joka sekin voitti saman palkinnon vuonna 2010.
Voisiko
maan ulkopuolista älyllistä elämää olla olemassa?
EV: Sitähän emme voi tietää varmasti. Kun kuitenkin
ajattelee maailmankaikkeuden valtavuutta, meidänkin tähdellämme, auringolla, on
kahdeksan planeettaa ja pelkästään meidän galaksissamme Linnunradalla on satoja
miljardeja tähtiä, joista jokaisella voi olla planeettoja. Lisäksi meille
näkyvässä osassa maailmankaikkeutta galakseja on yli 100 miljardia. Planeetan,
jolla voi olla elämää, täytyy sijaita sellaisella etäisyydellä kiertämästään
tähdestä, ettei siellä ole liian kylmä eikä kuuma. Kuitenkin mahdollisia
planeettoja on kuin hiekanjyviä rannalla, joten vaikuttaisi siltä että elämää
esiintyy muuallakin kuin maapallolla.
Se millaista elämä toisella planeetalla on, on sekin
arvailujen varassa. Kun ajatellaan esimerkiksi ihmistä, tiedämme, että Maa on
n. 4,5 miljardia ja maailmankaikkeus n. 13,7 miljardia vuotta vanha. Me saimme
alkumme Afrikan viidakoista ja aivomme ovat edelleen miltei samanlaiset, kuin
200 000 vuotta sitten. Olemme olleet olemassa maailmankaikkeudessa vain pienen
silmänräpäyksen ajan verrattuna sen koko ikään. On hyvinkin mahdollista, että
toisella planeetalla kehittyneellä elämällä on ollut aikaa kehittyä jopa miljoonia
tai miljardeja vuosia verrattuna meihin. Maan ulkopuolinen elämä voi siis olla
huomattavasti meitä kehittyneempää.
On ylimielistä väittää, että me olisimme millään lailla
erityisen älykkäitä, tai tietäisimme maailmankaikkeudesta juuri mitään. Aivan vähän
aikaa sitten oletettiin, että tiesimme maailmankaikkeudesta lähes kaiken, mutta
kuitenkin kohta huomattiin, että Maa kiertääkin aurinkoa, sitten tuli Einstein
ja lopulta on löydetty kvanttimekaniikka, joka monimutkaisuudessaan huomauttaa
jälleen meidän tietämättömyydestämme. Jotkut väittävät, että pian olemme
selvittäneet kaiken tiedon mitä on saatavilla, mutta tällaiseen tilanteeseen
minä en usko. Ihminen ei varmaan milloinkaan voi tietää kaikkea, mitä on
olemassa.
Näyttää siltä, että
fysiikka, matematiikka ja kemia painivat samojen ongelmien parissa, mutta esimerkiksi
politiikka ja ihmisen käyttäytyminen vaikuttavat olevan kovin kaukana noista
aiheista. Voisiko nämä asiat yhdistää jollain tavalla?
EV: Sitä olen yrittänyt tehdä näissä omissa kirjoissani,
että ottaisin huomioon niin taiteen ja tieteen. Moni insinööri ei halua
koskeakaan taide- tai runokirjaan ja toisinpäin, humanisteja ei kiinnosta
pätkääkään fysiikan uusimmat teoriat. On kuitenkin mielenkiintoista, miten
ihmismieli pystyy luomaan myös taidetta ja että pystymme tuntemaan asioita.
Ihmisten käyttäytyminen juontuu jo alkuaikojen esi-isistämme. Kaikkien
maanpäällä elävien olentojen dna on todella samankaltaista ja olemme kaikki
melko läheisiä serkkuja keskenämme. Meidän on sitä ehkä vaikea hyväksyä, mutta
jos jokin maan ulkopuolinen avaruusolento tulisi meitä tervehtimään,
huomaisimme äkkiä, että kaikki planeetallamme olevat olennot ovat kovinkin
läheisiä sukulaisia keskenään. Pikku riidat tuntuisivat silloin kovin
mitättömiltä. Ihmisten käyttäytymisen ja poliitikkojen kohkaamisen juuria
voidaan käydä tutkimassa eläintarhassa ja katsomassa siellä serkkujemme
käytöstä.
Kertoisitteko tästä
uusimmasta kirjastanne?
EV: Esikuvanani kirjaa tehdessä minulla oli sudenpentujen
käsikirja. Kun Aku on jossain pulassa, niin pojat löytävät kirjasta heti
vastauksen. Alun perin olin jo päättänyt, että kirjasta tulee suhteellisen
lyhyt, jotta kaikki jaksaisivat lukea sen. Olen kerännyt kirjaan mielestäni
sellaisia yleisluontoisia asioita, jotka toimivat joka tilanteessa.
Nippelitietoa olen yrittänyt karsia mahdollisimman paljon. Kirjassa myös
kerrotaan, mikä on viimevuosisadan tärkein tapahtuma ihmiskunnan historiassa.
Moni voisi arvata, että se olisi toinen maailmansota, mutta ei sillä ole
suurtakaan merkitystä. Vastaus löytyy kirjasta.






















































